Hoidon keskittäminen
Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry:n kannanotto halkiohoidon järjestämiseen Suomessa
Päivitys kannanottoon vuodelta 2004 Suomen huuli- suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry otti vuonna 2004 kantaa asetusluonnokseen erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Asetusluonnoksessa esitettiin halkiohoitoa koskevaa suositusta muutettavaksi siten, että huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito keskitettäisiin aikaisemmasta ministeriön ohjeesta poiketen sekä Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan että Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).
SUHUPO ry:n kannanotossa vuonna 2004 todettiin:
”Halkiopotilaiden pienestä määrästä johtuen halkiohoito on keskitettävä yhteen hoitopaikkaan. SUHUPO ry katsoo välttämättömäksi, että maininta halkiopotilaiden primaarisen leikkaushoidon keskittämisestä Helsingin lisäksi Ouluun poistetaan asetusluonnoksesta.”
Asetus astui voimaan vuonna 2006. Asetuksen mukaan huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito keskitettiin Helsinkiin ja huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa keskitetään Ouluun. Halkiohoidon osalta samansisältöinen asetus on voimassa tälläkin hetkellä.
Aiemman suosituksen mukaan halkiohoito oli Suomessa keskitetty ainoastaan Helsingin yliopistolliseen keskussairaalan Huuli-suulakihalkiokeskukseen (HUSUKE).
Suomessa syntyy vuosittain noin 140 lasta (esiintyvyys n. 25 / 10 000 vastasyntynyttä), jolla on joko huulihalkio, suulakihalkio tai huuli-suulakihalkio. Halkiohoidon keskittämisen eduista vallitsee kansainvälisesti hyvin laaja yhteisymmärrys, joka perustuu tutkimuksiin ja kokemukseen. Suomen kirurgiyhdistyksen kirurgian työnjakoa koskevassa selonteossa vuodelta 2007 todetaan, että hoidon tason takaamiseksi tulisi potilaita hoitavassa keskuksessa olla uusia halkioita yli 40 vuodessa. American Cleft Association ja EUROCLEFT suosittavat, että per kirurgi potilaita pitäisi olla 40-50 joka vuosi. Näin ollen Suomen kokoisessa maassa tulisi olla vain yksi halkiokeskus.
Halkiohoidon tulokset potilaan ulkonäön, puheen ja purennan kannalta perustuvat pitkälti hyvin suoritettuun primaarikirurgiaan ja ovat arvioitavissa vasta aikuisiässä. Huonosti suoritetut leikkaukset heikentävät potilaiden elämänlaatua ja johtavat uusintaleikkausten tarpeeseen aiheuttaen potilaille rasitusta. Tämä ei ole myöskään kustannustehokasta, vaan aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa halkiokirurgia aloitettiin vuonna 1997 ja asetuksella 2006 halkiohoito vahvistettiin Ouluun. Oulun vuosittaiset halkiopotilasmäärät eivät käsityksemme mukaan riitä laadukkaan halkiohoidon takaamiseen. OYS ei ole julkaissut hoitotuloksia tai leikkaustilastoja, eikä voi osallistua pienen potilasmäärän vuoksi tutkimuksiin tai kehittämiseen.
Viitaten edellä mainittuihin seikkoihin sekä SUHUPO ry:n kannanottoon vuodelta 2004 (ks. alla) SUHUPO ry pitää edelleen halkiohoidon keskittämistä yhteen halkiokeskukseen Suomessa halkiopotilaiden edun mukaisena. Keskittämisellä turvattaisiin laadukas hoito kaikille halkiopotilaille.
Vantaalla 25.2.2013
Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry.
Pia Koskikuru
puheenjohtaja
Halkioihin liittyviä hoitotoimenpiteitä ja leikkauksia tehdään Suomessa sekä HUS:n Töölön sairaalassa että Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYS:ssa. Alla luettavissa Suhupon kannanotto vuodelta 2004 halkiohoidon hajauttamisesta Helsingin ja Oulun välille.