Oikeusturvakeinoista terveydenhuollossa

Terveydenhuollon oikeusturva voi toteutua tehokkaasti ainoastaan silloin, kun asiakkaat ja viranomaiset tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa ja väärin kohdelluksi tulleella on käytettävissään tehokas oikeussuojakeino. Inhimillinen kanssakäyminen sisältää riskin väärinymmärryksistä, virheistä ja muista epämiellyttävistä asioista. Terveydenhuollon henkilökunnan ammatilliseen pätevyyteen ja palveluperiaatteeseen kuluu asiallinen suhtautuminen potilaisiin myös silloin, kun he kokevat tulleensa kohdelluksi väärin ja tahtovat saada asiansa selvitetyksi.

Seuraavassa kerrotaan lyhyesti keskeisimmistä oikeusturvakeinoista, joita potilailla on käytettävissään, jos he kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi.

Muistutus

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään potilaan oikeudesta tehdä muistutus, jos hän on tyytymätön terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun. Tämä muistutus tehdään kyseisen terveydenhuollon toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Viranomaisten on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Muistutuksella ei haeta muutosta terveydenhuollossa annettuun päätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten terveydenhuollossa jatkossa hoidetaan kyseinen asia.

Valitus

Perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Jos terveydenhuoltoon tai sosiaalietuuksiin liittyvässä asiassa on annettu päätös, siitä saa lähtökohtaisesti valittaa ainakin kerran. Usein valitus osoitetaan hallinto-oikeudelle. Useimmista valitukseen annetuista ratkaisuista voi tehdä edelleen jatkovalituksen ylemmälle viranomaiselle. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus voi johtaa päätöksen muuttamiseen. Päätöksessä on aina annettava asiakkaalle kirjalliset ohjeet valituksen tekemisestä, muun muassa valituksen määräajasta ja viranomaisesta, jolle valitus osoitetaan. Valittaa voi ainoastaan kirjallisesta päätöksestä. Ei siis välttämättä kannata hyväksyä esimerkiksi puhelimitse annettua kieltävää vastausta hakemukseensa, vaan on syytä vaatia kirjallinen päätös. Asiakkaalla on aina oikeus saada tekemäänsä hakemukseen kirjallinen päätös.

Hallintoriita

Hallintoriita on asia, joka koskee sellaista julkisoikeudellista maksua, muuta velvoitetta tai oikeutta, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin valittamalla. Hallintoriita tulee vireille hakemuksella. Hallintoriita-asia voi koskea esimerkiksi avustuksen takaisinperintää tai terveyspalvelujen järjestämistä tai niiden kustannuksia. Hallintoriita-asia käsitellään hallinto-oikeudessa.

Kantelu

Terveysviranomaisen toiminnasta voi kannella mm. lääninhallitukseen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelun hyviä puolia on esimerkiksi se, ettei se ole sidottu määräaikaan ja sen voi tehdä vapaamuotoisesti. Oikeusturvakeinona kantelu ei ole kovin tehokas yksityisen oikeuksien näkökulmasta. Kantelulla voidaan ainoastaan saattaa jokin epäkohta valvovan viranomaisen tietoon. Kantelun ratkaisija ei voi muuttaa ratkaisua, jonka asiakas on asiassaan saanut. Kanteluasian ratkaisussa ei myöskään ole yleensä mahdollista puuttua asiaan mahdollisesti liittyviin vahingonkorvauskysymyksiin. Mikäli valvova viranomainen havaitsee jonkin virheen tai laiminlyönnin, hän voi antaa viranomaiselle tai tietylle viranhaltijalle huomautuksen tai varoituksen. Kanteluasioissa annetut ratkaisut vaikuttavat siten lähinnä tulevaan viranomaistoimintaan. Oikeusasiamiehen ratkaisuihin voi tutustua verkko-osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Potilasvahingon korvaaminen

Jos potilaalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä henkilövahinkoja, niiden korvaamista voi hakea Potilasvakuutuskeskuksesta (www.vakes.fi/pvk). Korvausta voi saada esimerkiksi sairaanhoitokuluista, työansion menetyksestä tai kivusta ja särystä. Potilasvakuutuskeskus pyytää asiassa ratkaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta

Kanne yleisessä tuomioistuimessa

Jos esimerkiksi sosiaali- tai terveysviranomaisten toiminnasta on aiheutunut asiakkaalle muuta kuin potilasvahinkoa, vahinkoa kärsinyt voi nostaa korvauskanteen yleisessä alioikeudessa (käräjäoikeus). Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että viranomainen on toiminut huolimattomasti ja aiheutunut vahinko on nimenomaan tämän huolimattomuuden seurausta. Vahinkona korvataan vain vahingonkorvauslain mukaiset vahingot. Siten esimerkiksi mielipahaa tai epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ei korvata. Suvianna Hakalehto-Wainio OTL, VT